Oulussa on parajääkiekkokelkat ja liigajoukkue – pelaajia kaivataan lisää
Oululainen Kiimingin Kiekko-Pojat pelaa parajääkiekkoliigaa, joukkueella on harjoitukset kolme kertaa viikossa kaupungin liikuntapalvelujen tukemana ja harjoituksissa on tarjolla lainakelkkoja, -mailoja ja -kypäriä uusille innokkaille kokeilijoille. Kausimaksu on vain 30 euroa ja kokeilemaan voi tulla useamminkin ilman kustannuksia.
Päällisin puolin kaikki on siis mallillaan. Vai onko?
– Pelaajia on ainakin puolet liian vähän, puuskahtaa KKP:n Markus Lehto.
Iso pullonkaula on treeniajat. Linnanmaan jäähallissa on mahdollisuus parakiekkoilla maanantaisin klo 12.45–13.45, keskiviikkoisin klo 8.30–9.45 ja torstaisin klo 14–15.
– Nykyiset treeniajankohdat rajoittavat työläisten käymistä vuoroilla. Tiedämme muutaman töissä käyvän, jotka olisivat innokkaita tulemaan, kun saataisiin yksikin iltavuoro, Lehto toteaa.
– Kaupungilta sanottiin, että toukokuussa kannattaa olla aktiivisena heidän suuntaansa, jos haluaa vaikuttaa ensi kauden vuoroihin. Jos silloin saataisiin vähän parempia aikoja, hän pohtii.
Sinällään kaupunki on ollut myötämielinen parajääkiekkoilun juurruttamisessa alueelle. Kaksi vuoroista on kaupungin liikuntapalvelujen vuoroja ja yhdessä KKP:n vuorossakin kaupunki on tullut vastaan vuoromaksuissa. Oulun kaupungilla on myös muutama oma parajääkiekkokelkka käytettävissä.
– Niiden lisäksi olemme saaneet Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIAlta erän lainakelkkoja, jotka ovat jo vähän parempia välineitä. Välineillä on iso merkitys tässä lajissa. Ilman kunnon välineitä ei lajin kokeileminenkaan ole oikein mielekästä, Lehto toteaa.
– Se puoli meillä on toistaiseksi kunnossa, mutta lainakelkkojen varassa parajääkiekkoa ei voida viedä Oulussa eteenpäin. Nyt toimitaan lähes kokonaan lainakelkoilla ja siksi kelkkoja tullaan Ouluun hankkimaan Oulun Invalidien Yhdistyksen ja KKP:n yhteisen seuratukihankkeen toimesta, hän jatkaa.
Kaksivuotisen LiSU-hankkeen rahoittajana on OKM. Tuki kohdistuu palkkaukseen ja välinehankintoihin. Lehto toimii KKP:n yhteyshenkilönä hankkeessa.
Parajääkiekkoa voivat pelata myös vammattomat pelaajat aina kotimaan parajääkiekkoliigassa saakka. Vasta maajoukkuetasolle siirryttäessä vaaditaan vammaluokitusta.
Liikuntavammaisista henkilöistä parajääkiekko sopii hyvin pelaajille, joilla on hyvä käsien toimintakyky, istumatasapaino ja ylävartalon hallinta.
– Ajattelin itse pitkään, että tämä on amputoitujen laji ja siksi en ehkä itse aikaisemmin lähtenytkään lajin pariin. Minulla on paraplegia, enkä pysty jalkoja käyttämään yhtään ja luulin tosiaan, että tämä ei ole meikäläisen laji ollenkaan, mutta nyt kun tässä on muutaman vuoden touhunnut, niin hyvin on päässyt lajiin sisälle, toteaa Markus Lehto, joka pelaa myös mm. parasulkapalloa ja golfia paragolferilla.
– Eli vaikka tämä on amputoitujen laji enemmän, niin hyvin tätä pystyvät selkäydinvammaisetkin pelaamaan. Kannattaa vain käydä kokeilemassa, sittenhän sen tietää, hän jatkaa.
Ensimmäistä kauttaan tänä talvena pyörivässä parajääkiekkoliigassa pelaavat KKP:n lisäksi Jyväskylän SISU Paraicehockey, Turun Palloseura ja Riihimäen Kiekko-Nikkarit. KKP isännöi ensimmäistä liigaturnaustaan 9. huhtikuuta Oulun Raksilan Baari Areenalla.
Parajääkiekko on talviparalympialaji. Suomi ei vielä ole kertaakaan parajääkiekossa paralympialaisiin selviytynyt, mutta Paraleijonat pelasi syksyllä 2021 ensimmäistä kertaa B-sarjan MM-kilpailuissa.
Pekingin paralympialaisten parajääkiekon finaali Yhdysvaltain ja Kanadan välillä on katsottavissa sunnuntaina 13.3. klo 06.00 alkaen Yle Areenasta. Jari Haapala selostaa ja parajääkiekkomaajoukkueen valmentaja Jari Härkälä kommentoi.
Kuva: Esa Jokinen
